Mitä terveystieteilijä voi tehdä työkseen? Se on kysymys, joka minulta kysytään todella usein. Samalla se on kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Tässä postauksessa mä kerron sinulle, miltä terveystieteilijän urapolku voi näyttää. Mutta mä lupaan ja varoitan – se voi näyttää yllättävän monenlaiselta!
Tässä postauksessa tarkoitan terveystieteilijällä terveyden edistämisen koulutusohjelmasta tai jostain muusta yliopistokoulutuksesta valmistunutta terveystieteiden maisteria. Vaikka terveystieteilijöitä valmistuu muualtakin, parhaiten voin puhua vain oman opiskelualani, terveyden edistämisen, puolesta.
Me terveyden edistämisestä valmistuneet maisterit emme ole lääkäreitä, sairaanhoitajia tai edes ravitsemusterapeutteja. Me olemme terveyden asiantuntijoita, ja meitä on moneen lähtöön! Me suuntaamme työelämässä erilaisiin ja monipuolisiin terveyden asiantuntijatehtäviin.
Vuonna 2020 toteutimme opiskelukavereideni kanssa kurssitehtävän, jossa keräsimme työllistymistietoja heiltä, jotka ovat jo valmistuneet terveyden edistämisen koulutusohjelmasta. Tuon minikyselyn tuloksia on hyödynnetty tässä postauksessa. Noiden tulosten lisäksi myös muita urapolkuja ja ammatteja on toki mainittu, ja olenkin käyttänyt postauksen lähteenä esimerkiksi mahtavaa Toissa.fi-sivustoa! Terveystieteilijöiden urapolkuja ja ammatteja on kuitenkin niin lukuisia, ettei kaikkia tässä postauksessa edes voi mainita.
Terveystieteilijä voi olla ammatiltaan…
1. Asiantuntija. Kaikki terveystieteiden maisterit ovat omalla tavallaan asiantuntijoita ja kaikki terveystieteilijät toimivat varmasti tavallansa asiantuntijatehtävissä. Kuitenkin toiset työtehtävät ovat asiantuntijamaisempia kuin toiset. Terveystieteilijöitä voi olla asiantuntijoina esimerkiksi yrityksissä, järjestöissä, politiikassa, mediassa, työyhteisöissä ja erilaisissa terveyden edistämisen tehtävissä.
2. Opettaja tai koulutussuunnittelija. Terveystieteilijät voivat toimia myös koulutuksen ja opetuksen tehtävissä. Opetustehtävissä voi toimia esimerkiksi erilaisissa opetushankkeissa, kursseilla, ammattikorkeakouluissa, toisella asteella sekä aikuiskoulutusta tarjoavissa yksiköissä. Koulutussuunnittelun piiriin kuuluu esimerkiksi erilaisten kurssisisältöjen tai -kokonaisuuksien suunnittelu.
3. Liikunnan ja urheilun parissa työskentelevä asiantuntija tai valmentaja. Osa terveystieteilijöistä työskentelee myös urheilun ja valmentamisen parissa esimerkiksi urheiluseuroissa. Myös aiemman fysioterapia- tai valmennuskoulutuksen voi mainiosti liittää osaksi omaa terveystieteilijän osaamista ja urapolkua. Ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi valmennuspäällikkö, seuratyöntekijä, liikunnan asiantuntija tai urheilutoiminnan kehittäjä.
4. Projektikoordinaattori tai projektipäällikkö. Isoa joukkoa terveystieteilijöitä työllistävät erilaiset terveyden edistämisen projektit ja hankkeet. Projektien ja hankkeiden hallinta on usein monipuolista ja moniammatillista työtä. Projektipäälliköt, -koordinaattorit ja -suunnittelijat voivat työskennellä niin kaupungeissa, kunnissa, yrityksissä kuin järjestöissäkin.
5. Johtaja tai esihenkilö. Moni hakee maisterintutkinnosta vauhtia omaan ylennykseen tai esimerkiksi esimiestehtäviin siirtymiseen. Terveystieteilijät voivatkin toimia monenlaisissa johto- tai esimiestehtävissä: vaikkapa päälliköinä, aluejohtajina, yksikön vastaavina tai toiminnanjohtajina.
6. Järjestöasiantuntija tai vapaaehtoistoiminnan kehittäjä. Iso osa terveystieteilijöistä työskentelee juuri järjestösektorilla, esimerkiksi erilaisissa terveyttä edistävissä järjestöissä tai potilasjärjestöissä. Moni hallinnoi työssään myös vapaaehtoisten joukkoja ja kehittää järjestönsä vuosittaista toimintaa.
7. Tutkija. Terveystieteilijät voivat työskennellä perinteisesti myös tutkijoina. Osa jatkaakin yliopisto-opintojaan tohtorikoulutettaviksi saakka. Osa puolestaan innostuu tutkijan työstä sen verran, että jää tutkimusmaailmaan tohtorin tutkinnon jälkeenkin. Tutkimustehtäviä löytyy toki muualtakin kuin yliopistoista, ja tutkijan työ voi olla monipuolinen kokonaisuus terveystiedettä.
8. Yrittäjä. Terveystieteilijä voi olla tietenkin myös yrittäjä! Itsekin työllistän itseni tällä hetkellä yrittäjänä, ja toivon, että yrittäjyys säilyy ainakin osittain urapolullani jatkossakin.Terveystieteilijä voi yrittäjänä myydä asiantuntijuuttaan eri tavoin: esimerkiksi asiantuntijaluennoin, verkkokurssein tai opetuspalveluin. Mahdollisuudet ovat varmasti rajattomat!
Yllä oleviin (ja lukuisiin muihinkin) työtehtäviin terveystieteilijät voivat työllistyä niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannellakin sektorilla. Terveyden edistämisen koulutus voi myös liittyä aiempaan osaamiseen tai jopa aiempaan ammattiin: osa liittää tutkintonsa esimerkiksi sairaanhoitajan tai vaikka farmaseutin työhön.
Miten terveystieteilijän urapolku rakentuu?
Terveystieteilijöiden urapolkuja on niin monenlaisia kuin on terveystieteilijöitäkin. Urapolulla vaikuttavat omat kiinnostuksenkohteet ja vahvuudet, aiempi koulutustausta, opinnoissa valitut suuntaukset ja aiheet, aiempi työkokemus sekä vapaa-ajanharrastukset.
Terveystieteilijän urapolku alkaa ehdottomasti rakentumaan jo opintojen aikana. Opintoihin voi sisällyttää paljon omia kiinnostuksenkohteitaan ja sillä tavoin luoda pohjaa tulevaisuuden uralle. Terveyden edistämisen opinnoissa omaa urapolkua voi rakentaa esimerkiksi seuraavien avulla:
1. Kurssitehtävät. Terveyden edistämisen opinnoissa useilla kursseilla on tehtäviä, joihin opiskelija saa itse valita aiheen, tutkailtavan artikkelin tai vaikkapa tehtävänsä otsikon. Tällöin aiheen voi valita juuri itseään kiinnostavalta terveyden osa-alueelta. Kurssitehtävien lomassa karttuu hyvin osa-alueen sanastoa, termistöä ja aiheeseen liittyvää teoriatietoa.
2. Opinnäytetyön aihe. Opinnäytetöiden (kandi ja gradu) aihe kannattaa valita siten, että se oikeasti kiinnostaa. Varsinkin gradua työstäessä aikaa vierähtää paljon, ja siksi onkin hyvä, että aihe jaksaa kiinnostaa useiden kuukausien jälkeenkin. Opinnäytetyöt ovat sen verran syväluotaavia, että valittu aihe tulee kirjoittajalleen todella tutuksi. Ei varmasti ole työnhaussa tai tulevalla uralla pahitteeksi kertoa, että hei, mä kirjoitin muuten gradun just tätä työpaikkaa koskevasta aiheesta!
3. Sivuainevalinnat. Terveyden edistämisen koulutusohjelmassa sivuainevalinnoilla voi hyvin suunnata opintoja kohti omia kiinnostuksenkohteitaan. Itse luin sivuaineikseni viestintää sekä ravitsemustiedettä. Sivuaineet ovat suurempia opintokokonaisuuksia, jotka antavat hyvän yleiskuvan käsiteltävästä aiheesta.
4. Vapaavalintaiset kurssit. Myös vapaavalintaisia kursseja voi valita omien kiinnostuksenkohteiden ohjailemana, mikäli ne mahtuvat omaan opintosuunnitelmaan.
5. Järjestötoiminta ja vapaa-aika. Myös opintojen ulkopuolella voi rakentaa pohjaa omalle uralleen! Esimerkiksi erilaiset opiskelijajärjestöt ja ainejärjestötoiminta ovat mahtavia paikkoja luoda verkostoja sekä oppia uutta. Järjestökokemusta myös arvostetaan työmarkkinoilla!
Toivottavasti tykkäsit tämänkertaisesta postauksesta ja opit vähän lisää siitä, mitä terveystieteilijät voivat tehdä valmistumisen jälkeen työkseen. Jos taas kiinnostuit enemmän terveyden edistämisen opinnoista, lue tämä kattava infopakkaus opinnoista. Mikäli taas olet miettinyt terveyden edistämisen opintoja avoimessa yliopistossa, kerron aiheesta lisää tässä postauksessa.
Kivaa syyskuun jatkoa!
Terveydellä, Saara
