Lukeminen edistää terveyttä!

Milloin viimeksi olet lukenut kokonaisen kirjan? Tai kenties kuunnellut? Minulle lukeminen on aina ollut vähän kausittaista – välillä en jaksa lukea ollenkaan, kun puolestaan välillä en saa kirjaa päästettyä käsistäni hetkeksikään. Nyt, ehkä noin vuoden ajan, olen pitänyt lukuintoani yllä myös silloin, kun se ei ole niin paljon kiinnostanut. Se on ollut minulle yksi rentoutumisen ja nukahtamisen väline, ja siten tuonut myös runsaasti hyvinvointia arkeeni. ❤ Positiiviset vaikutukset stressaavan arjen keskellä ovat jopa vähän yllättäneet! Lukemisesta inspiroituneena mä kerron tänään sulle, miten lukeminen edistää terveyttä.

Tällä viikolla vietetään muuten sopivasti Lukukeskuksen järjestämää Lukuviikkoa! Lukuviikko on lukutaidon teemaviikko, jonka tavoitteena on nostaa esiin ajankohtaisia kysymyksiä lukemisen ja lukutaidon ympäriltä. Lukuviikko tarjoaa ammattilaisille ja suurelle yleisölle lukemiseen ja lukutaitoon innostavia sisältöjä ja yllättäviä näkökulmia. Törmäsin itse lukuviikon ilosanomaan, kun etsin ja kokosin lähdetietoa tätä postausta varten. Lukuviikosta voit lukea lisää täältä.

7 SYYTÄ, MIKSI LUKEMINEN EDISTÄÄ TERVEYTTÄ

1. Lukeminen ehkäisee stressiä ja rentouttaa

Hypätään ensimmäisenä ehkä monen elämässä näkyvimpään ja havaittavimpaan lukemisen terveyshyötyyn – eli rentoutumiseen! Myös tutkimukset ovat osoittaneet lukemisen rentouttavat ja stressiä lievittävät vaikutukset. Lukeminen tarjoaa tilaa mielikuvitukselle ja nappaa mukaansa ihan uusiin maailmoihin. Joillekin tämä voi toimia hyvinkin tervetulleena pakona omasta arjesta tai oman elämän murheista. Lukeminen myös tukee mukautumis- ja sopeutumiskyvyn kehittymistä, mikä puolestaan voi auttaa oman stressin hallinnassa. Lukeminen voi monelle olla konkreettinen arjen selviytymiskeino, sekä tapa käsitellä omia tunteita.

Lukeminen on ihanaa ja terveellistä vastapainoa yhteiskuntamme nopealle viestinnälle, kuten esimerkiksi sosiaaliselle medialle ja jatkuvalle informaatiotulvalle. Kirjallisuus pakottaa meidät pysähtymään ja keskittymään, sekä pitkäkestoista muistiamme työskentelemään. Jo pysähtyminen voi itsessään lievittää stressiä. Lukeminen voi auttaa myös nukahtamaan, sillä kirja on luontainen tapa korvata puhelin, televisio tai muu sinisen valon lähde illan viimeisinä tunteina ennen nukkumaanmenoa.

2. Lukeminen edistää psyykkistä ja fyysistä terveyttä

Lukemisella, kirjallisuudella ja muunkin kulttuurin harrastamisella on valtavasti terveyshyötyjä. Lukeminen tai muu kulttuuriharrastus vaikuttaa tutkimusten mukaan elinikäämme todella merkittävästi. Kulttuuri on nähty jopa yhtä tärkeäksi eloonjäämisen syyksi, kuin esimerkiksi terveelliset elintavatkin. Viitteitä kulttuurin vaikutuksesta terveyteen ja etenkin eloonjäämiseen on saatu seuraamalla ihmisväestöjä jo kymmenien vuosien ajan. On hurjaa, kuinka valtava merkitys kulttuurilla, ja siten myös lukemisella, oikeasti on terveyteemme!

Lukemisella on positiivisia vaikutuksia suoraan myös tiettyjen sairauksien ehkäisemiseen. Lukemisella voidaan ehkäistä etenkin ikääntymiseen liittyviä sairauksia, kuten esimerkiksi aivojen rappeutumista ja dementiaa. Erityisesti pitkien tekstien lukeminen kohentaa pitkäkestoista muistia ja siten voi olla myös yksi suojaava tekijä Alzheimerin taudilta. Lukeminen voi myös auttaa vakavan sairauden kanssa kamppailevia: se voi tarjota tärkeää, hetkellistä taukoa sairastamisesta ja siten jopa oireiden lievitysapua.

Lukemisella ja kulttuurilla on myös yhteyksiä mielen hyvinvointiin, mielenterveyteen sekä mielen sairauksista toipumiseen. Lukeminen voi auttaa tunteiden käsittelyssä sekä niiden tunnistamisessa. Lukeminen voi edistää positiivista mielenterveyttä, parantaa mielialaa sekä lisätä sopeutumiskykyä. Hyvä lukutaito auttaa sanallistamaan omia tunteitaan sekä ilmaisemaan itseään!

3. Lukeminen kasvattaa empatiakykyä ja parantaa sosiaalisia taitoja

Lukeminen on hyödyllistä myös terveyden sosiaalisesta näkökulmasta. Lukeminen edistää empatian tunnetta: kun luemme, voimme asettua kirjan päähenkilön asemaan ja näin oppia ymmärtämään tämän tunteita ja kokemuksia. Tutkimusten mukaan lukiessamme aivoissamme aktivoituvat aivan samat alueet, kuin todellisissakin vuorovaikutustilanteissa! Esimerkiksi muiden ihmisten tunnetiloja tulkitsevat aivojen osat aktivoituvat lukiessamme.

Kulttuuri, taide ja lukukokemukset myös yhdistävät ihmisiä. Ne ryhmäyttävät, tarjoavat yhteisiä kokemuksia ja puheenaiheita sekä auttavat meitä sosiaalistumaan. Kirjoista opittu tieto toisten ihmisten käyttäytymisestä, näkemyksistä ja uskomuksista on hyödyllistä myös todellisessa elämässä.

4. Lukeminen tukee lapsen tervettä kehitystä

Varhaisen iän lukukokemuksilla on suuri merkitys lapsen kehittymiselle. Etenkin kielellinen kehitys sekä vuorovaikutustaidot saavat valtavasti apua lapsen lukuharrastuksesta – siis siitä, että vanhempi lukee lapselle. Yksittäisistä harrastuksista lukemisella on suurin merkitys lapsen kielellisten taitojen kehittymiseen. Lukeva lapsi voi kehittyä jopa yhtä ikävuotta vastaavan määrän lukemattomaan lapseen verrattuna.

Lukutaito ja lukemisen tavat myös periytyvät. Suomessa 11 %:lla aikuisväestöstä on heikko lukutaito, mikä todennäköisesti tulee näkymään myös tämän prosenttiosuuden jälkipolvissa. Ilman lukevia aikuisia, ei ole lukevia lapsiakaan.

5. Lukeminen voi tasoittaa sosioekonomisia eroja

Tutkimusten mukaan lukemisella ja koulutuksella on selvä yhteys: mitä enemmän lapsi tai nuori lukee, sitä todennäköisempää on, että hän hankkii elämässään myöhemmin korkean koulutuksen. Yli puolet hyvät lukutaidot omaavista nuorista on suorittanut 27 ikävuoteen mennessä korkeakoulututkinnon. Puolestaan yli puolet heikoimmin lukevista lopettaa opintonsa jo peruskoulun jälkeen. Lukemisella ja lukutaidolla on siis merkitystä jopa lapsen tai nuoren tulevaisuuden elämään.

Lasten lukutaidon tukeminen onkin yksi tehokkaimmista tavoista kaventaa lasten ja nuorten perhetaustasta johtuvia sosioekonomisia eroja. Lukeminen edistää tasa-arvon toteutumista. Jotta jokaisella lapsella olisi tasa-arvoinen mahdollisuus lukemiseen, tulisi resursseja suunnata lasten elämään: perheisiin, kouluihin ja vanhempien kannustamiseen. On erityisen huolestuttavaa, että lukemisen ja lukutaidon eriarvoistuminen näkyy nykypäivänä jo varhaislapsuudessa.

6. Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä

Kuten tämänvuotisen Lukuviikon teema jo toteaakin, lukutaito on kansalaistaito. Se antaa meille mahdollisuuden osallistua täysivaltaisina ja aktiivisina jäseninä yhteiskuntamme toimintaan. Lukutaidoton ihminen on syrjäytymisvaarassa, eikä esimerkiksi hakeudu helposti tärkeiden palveluiden luo. Lukutaidottomuus voi ahdistaa ihmisen marginaaliin ja hankaloittaa tukitoimien piiriin pääsemistä.

Vapaa-ajan lukuharrastus lisää yleistietoa sekä parantaa sanavarastoa, verbaalisia kykyjä, toisten kulttuurien ja ihmisten ymmärtämistä sekä ihmisluonteen tuntemista. Lukuharrastus voi yhdistää ihmisiä ja tarjota yhteisiä puheenaiheita ja kokemuksia.

7. Lukeminen voi myös auttaa läpi poikkeusolojen

Kun koronavirus astui vuosi sitten elämäämme, moni tarttui pitkästä aikaa kirjaan. Jopa joka neljäs suomalainen on lukenut poikkeusolojen aikana enemmän. Myös lapsille lukeminen on lisääntynyt. Suurimpana syynä lukuinnon kasvamiseen on ollut varmasti lisääntynyt vapaa-aika, mutta toisaalta myös se, kuinka kirjat ovat tuoneet vaikeiden aikojen keskelle muuta ajateltavaa. Kirjat ovat lohduttaneet sekä tarjonneet tauon todellisuudesta.

Oletko sä lukenut enemmän näinä poikkeusaikoina?

Siinäpä olikin kaikki seitsemän tutkittua syytä, miksi lukeminen edistää terveyttä! Tuliko joku fakta sinulle uutena, yllättikö joku, tai oliko joku niistä sinulle jo ennalta tuttu? Jos et ole lukenut pitkään aikaan, toivon, että tämän postauksen lukeminen herätteli edes vähän pitkään piilossa ollutta lukuintoasi. Arjen keskellä lukemiseen tuntuu olevan liian vähän aikaa, mutta esimerkiksi jo pienikin vähennys ruutuajassa voi tarjota mahdollisuuden lukemiselle. Myös äänikirjat ovat mahtava keino sukeltaa kirjallisuuden maailmaan – vaikka lenkkeillessä tai ruokaa laittaessa ❤

Terveydellä, Saara

Ps. Olen kirjoittanut aiemmin taiteen ja terveyden yhteydestä. Jos aihe kiinnostaa, käy lukemassa postaus täältä!

LÄHTEET

• Duodecim / Markku Hyyppä. Kulttuuri ja terveys.
• Itla. Lukutaito on hyvinvoinnin kulmakivi.
• Kuntaliitto. Hyötyä, tietoa, elämyksiä – kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia.
• Lukukeskus. 10 faktaa lukemisesta.
• Lukuliike / Johanna Osváth. Lukemisen hyödyistä ja hyödyttömyydestä.
• Sitra. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista.
• Terveyttä kulttuurista -mielenterveysseura. Taiteen vaikutukset mielenterveyteen.